tiistai 30. lokakuuta 2012

JEEE LOTTOVOITTTO

Tai siksi mä tätä kutsuisin.
 
1.Naapurin mamma sutasi mua aamulla kävelysauvallaan olkapäähän.


2.Sanoessani kyseiselle vanhalle rouvalle huomenta, säikähdin, koska kuulostin lähinnä Aarne Tenkaselta.


3.Tapasin kaupungin kuuluisuuden; Teuvo Hakkaraisen ja hänen viehättävän, humalaisen toverinsa.


4. Voin puristaa kengistäni varmaan 3 litraa vettä, koska loskakeli, jee, ja näähän imi kaiken kosteuden ku sieni.


5. Rahat säästyy kun Italiasta ei tartte tuua tuliaisia, sillä oon jo valmiiks kipee ja kämpässä vilisee jo entuudestaan ötököitä! :)


6. Sain ihan tällai vaihtelunvuoks palovamman ranteeseen MUUSISTA, joka nyt sattu omistaan siivet ja liiteli pois kauhasta kun kauhoin sitä lounaspöytään menevään genariin.
Mmmmmmrrrh.
Ei kattilasta tai kuumahauteesta tullu höyry, ei parillalta roiskunu rasva, ei kattilasta roiskunut kuuma vesi, vaan MUUSI. How could this happen to meeeee....

maanantai 29. lokakuuta 2012

Lomalla viimeinkin,voin ottaa iisimmin

sanoi ääni ja lähti tänäaamuna lomille ennen mua!

Aamulla oli semmonen hehkeä surrurrurrurrurr ja lääää-ääähteee, ihana Selma Bouvier -ääni.

Sen jälkee oonki toiminu mute-nappula pohjassa.

Ehanaa.



Ja mun rahkapullista tuli siirtolohkareen kokosia! O__o Okei, siis aattelin, että niistä sais tulla vähän isompia, mutta...

Niin ja kuinkas sitten kävikään kun otin uunivuoan kaapista laittaakseni karjalanpiirakat siihen oleilemaan. Mikäs se siellä! Toukka, toukka! JUMALAUTA MIKÄ MÖTKÖ! Ota toukka pois!
Toukka? Senhä piti olla kuaaallu. Niiiiii-i. Mun piti olla jo päässy eroon noista mun ihanista alivuokralaisista (pikkuturkiskuoriainen pesueineen), mutta mikäs se siellä vuoassa luikerteli ja nosteli päätään. Tuitui saatana.

Kuitenki ku seuraavan kerran palaan tänne kämpälle joululoman jälkeen nii täällä on taas joku kuoriaisten itsemurha-armeija lattialla niiko kesän jälkeen. Hrrr.

perjantai 26. lokakuuta 2012

Lumi yllätti autoilijat

Aijaa? Kas kun en huomannut sitä siinä vaiheessa kun aamulla heräsin, katoin ikkunasta ja kuten kesken työpäivän lottovoitostaan kuulleella haudankaivajalla - jäi mullakin monttu auki.

Lumi ei myöskään yllättänyt mua siinä vaiheessa kun sulatin autoa ikijäästä ja suoritan sille kuorintaa 20 sentin lumikerroksesta vimmatusti harjaten.

Ja lumi ei todellakaan yllättänyt mua siinä vaiheessa kun lähdin autolla töihin, tien päässä oli rekka poikittain, käännyin ympäri enkä meinannut enää päästä takaisin kämpälle, sillä auto oli siinä loivassa pikkumäessäkin kuin mikäkin kusiluistin.

Eikä varmana yllättäny mua myöskään sillon ku tosiaan yritin epätoivosesti päästä takaisin sinne mistä tulinkin kaasupoljinta multiraiskaten auton vain sheikatessa tien reunasta toiseen ja vastaan tulevan jalankulkijan katsoessa kauhistuneena.

Lumi ei onnistunut yllättämään edes silloin kun minä, autoilija, lähdin tennarit jalassa taapertamaan (kahlaamaan) töihin siinä vitun hangessa, koska tietenkään mitään paikkaa ei oltu aurattu.

Hyvin valitettavaa on, ettei lumi yllättänyt mua yhtään, ei edes kun astuin sisälle työpaikan ovesta ja paikan omistaja toteaa mulle "kappas, luminainen!"

Märät sukat, lapaset, kaulahuivi, pipo, takki (toisinsanoen oikeestaan kaikki vaatekappaleet) 
nuhanenän kera tosin olivat yllätys. Hmm, I wonder why....

ja pohjantähden alla, tää koti mulla mainen, pohjantähden alla, elää suomalainen  
on mulla kesärenkaat alla, ja lumisateen alla, sutii autolainen <3
(ÄÄ MUN RAXUT TALVIRENKAISET ON MUN KANSSA KAUKOSUHTEESSA JA VIETTELEE LOMAPÄIVIÄ YLI 400 KM:N PÄÄSSÄ, MITÄ MÄ TEEEEEEEEEEEEEEEEN)

joo moi, mulla on kaks pitkulaa vesikelloa ranteessa :(

keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Kauneuden eteen on kärsittävä

Ajattelin tänään olla muodin edelläkävijä. Paskat mistään graffitikynsilakoista (d'oh, ne on niin out!), mulla on raidallinen peukalo! Toimenpide tosin on kivulias, sillä se suoritetaan väh. 80 asteisella vesihöyryllä. Tuloskaan ei ole kestävä, mutta eihän nää muotivillityksetkään kauaa yleensä jatku.

Toimenpidettä suorittaessa eduksi koituu, jos työskentelet ravintolassa, niin voit suorittaa tämän helposti
vaikka heti aamulla lounaslinjaston lämpöhauteella. Varoitus! Raidoitettu alue on kauan kosketusherkkä, polttelee useita tunteja. Itse suoritin tämän kaunistautumiseni jo aamukymmenen aikoihin ja vieläkin sattuu.

Kivun välttämiseksi myöskään nivelen liikuttelu ei ole suotavaa. Tämä taas johtanee uuteen muotivillitykseen. Pystyssä oleva pikkurilli/keskari on niiiin vanha juttu. Peukalo pystyssä kulkeminen sensijaan on nyt in. Toisinsanoen tänään mulla on kokoajan jees fiilis ja kaikki tyhmätkin ideat on hyviä. *Peukku*



Oon niin pro D:

tiistai 23. lokakuuta 2012

Kiero ihminen!

Pomo kävi kaupassa ennen työpäivänsä päättymistä ja toi mulle omenoita pilkottaviks. Luulin, että se heitti ihan vitsillä "Valitsin vielä kaikki ne omenat, missä on pirkka -tarra. Saat vähän lisähommia ku raaputtelet niitä irti"

Joo morje, niissä omenissa oli tarra neljässätoista viidestätoista, ja yhessä vielä tuplapotti.
Kosto elää!

lauantai 20. lokakuuta 2012

Ei ne avaimet kasva

vaikka kuinka kylväis!

Nimimerkillä pudotinsittenteatterinviinakaapinavaimetsekajäteastiaan

ja tietysti vielä sillon ku tehtiin jo lähtöä ja muut odotti ulkona.

Aattelin et jos ne vaikka lisis siellä kun oli kuitenki sillai hedelmällinen ja kostee "maaperä" siellä märkien teepussien ja jogurttipurkkien seassa :)

perjantai 19. lokakuuta 2012

Voehan vitura, tää suhde ei toimi!

Pienen pieni hajoaminen sille, kun työpaikalle toimitettujen tomaattien boksissa lukee
"Tasteful vitura"
makunsa kullakin. Alkuperämaa Hollanti, ja ainakaan sanakirja.org'n, mukaan ei vitura tarkota hollanniks yhtikäs mittään
.

Mun ja mokkulan suhde on tullut kiusalliseen ongelmatilanteeseen.
Mokkula on alkanut pihtaamaan. Tähän asti ollaan eletty tällai vähän alistavassa suhteessa, mutta nyt mokkula on alkanut niskuroimaan. Se ei ilmesesti tajua, että sen paikka on nyrkin ja usb-aseman välissä. :l

Mokkula kyllä antaa vieläkin, mutta se vaatiii hirveät esileikit, kun sitä pitää roplata vähän sieltä täältä. Alkaa olla vähän ahdistavaa. En kuitenkaan haluaisi erota.


Pitänee kirjoittaa tästä ongelmasta Suosikkiin "Mokkula ei enää anna minulle ja suhteemme jatko alkaa näyttää epävarmalta. En kuitenkaan haluaisi erota". Paitsi että hupsista saatana, Suosikki lopettaa!


Imatrankoski aukesi jälleen eilen maitosäiliön muodossa.
Ja eilen naapurit saivat myös nauttia musiikkimakuni parhaimmasta laatupuolesta. Meinaan jätin musat päälle kun menin suihkuun ja kun tuun suihkusta, kuulen "Töissä olen kovapalkkaisin, vaikka pomon vaimoo pikkujouluissa kairasin" ....  "AISA, AISA AIVAN VALTAVA, AISA, LAHKEEESSAAAAAAAAAAA"


ps. tiesittekö muuten, että kumihanskat on kuumuuden kestäviä :) Ajattelin sitten tänään ottaa tulikuuman pakin uunista ja laitoin patakintaan sijaan käteeni kertakäyttökumihanskan. Onneks en ehtiny koskee pakkiin (niiko aiemmin viikolla parillaan, EHE)

maanantai 15. lokakuuta 2012

Liian rajut munaleikit

You know that feeling when.. A FREAKIN' EGGSHELL MAKES A FREAKIN' DEEP CUT ON YOUR FINGER AND IT FREAKIN' HURTS!

Nyhyhyy, mun peukalo oli jo valmiiks kuiva (onko sinulla kuivat silmät? NO EI!) ja nyt se on per...rrrrrunalaatikko kipee, koska 48 kananmunaa kuorineen teki jotain anteeksiantamatonta.

Ja mun kyynärpää on turvoksissassissunsassassaaaa, koska ajattelin, että voisin kokeilla putsaamani pakastimen puhtaustason törkkäämällä kyynärpääni kolmisen kertaa kunnolla sen seinämään. Ainahan puhdistetuille esineille tehdään niin. Ja jääkaapin ovellakin on aina ihan pakko lyödä pari kertaa polven hermoon, eihän se ruoka muuten maistu samalta!

tiistai 9. lokakuuta 2012

Niin kauas ku punajuuri kasvaa

Sain käskyn mennä täydentämään salaattipöytää uudella punajuurikuutioastialla, sekä kaalisalaatilla. Ottaessani nämä uudet astiat linjaston alta kylmäkaapista ja asettaessani ne linjaston reunalle, päätti punajuuriastia kokeilla onneaan.


Swiuuuuush ja niin teki punajuurikuutioastia (en sitten yhtään pidempää sanamuotoa voisi keksiä)
benji-hypyn - ilman narua tottakai.


Jos olisin tiennyt, millainen tikittävä aikapommi tuo rasia oli, olisin jättänyt koskematta siihen. Se meinaan RÄJÄHTI ja kunnolla. Putoamispisteeseen jäi kunnon keko ja loput leviskin sitte vähintään 3 metrin säteellä ympäri ruokasalia.


Hätätilanteen tajuttuani syöksyin salamannopeudella keittiöön hakemaan "äkkiä nyt rikkalapiota tai jotain koska noi punajuuret levis pitkin lattiaa!"


Asiakkaita oli linjastossa jonossa jo ennen äksidenttiä ihan tarpeeks, mutta ennen kuin ehdin lentokoneensuihkuturbiinimoottorikorjaaja-aliupseerioppilasta sanoa, oli ensmänen viisas mies (mies on yllättävän tyhmä) mennyt lapiojalkoineen ja astunut ihan keskelle sitä punajuurihässäkkäkasaa. Hieno mies, hyvä sihti. Tässä kohtaa polvistuin rukoilemaan lattialle luuttu kourassa, että ukon kengissä ois ees tasaset pohjat. Rukouksiini ei selvästikään vastattu, sillä näihin kenkiin oli muodostunut mukava punajuurilabyrintti.


Palasin keittiölle häntä koipien välissä odotellen mahdollisesti närkästyneen pomon paluuta salista, jossa hän oli tapaturman aikaan. Omaksi onnekseni pomo ei kuitenkaan ollut suuttunut, vaan tokaisi
"Yrititsä heittää jotain kusipääasiakasta sillä purkilla vai?"
("En..")
"Sun pitäs oikeesti harkita jotain vihanhallintakurssia, eihän täällä keittiöllä kohta enää ees uskalla olla"
*virnuvirnu*

Pakko kyllä tunnustaa, että näin jälkeen päin ajateltuna siinä vieressä oli se yks naikkonen, jonka vaaleahkoon jakkupukuun olisin voinut kohdistaa punajuuren jos toisenkin. Olispahan ainakin jakkupuku ollu sitten sävy sävyyn huulipunattujen hampaiden kanssa....

Niin siis, tää akka katseli mua jo valmiiksi terävää nokkaansa pitkin ku menin täyttämään hänen viereensä salaattipöytää. OMG, heti sitten tullaan täyttämään kun hän on juuri ehtinyt ottaa, miten röyhkeää!
Ja punajuurten lennettyä lattialle tuo meikattua rupikonnaa muistuttanut hienostorouva tokaisi "Sillä lailla" paljastaen kauniisti punatun hammaskalustonsa.

maanantai 8. lokakuuta 2012

Kiehumispisteessä ja hitchkockin linnut

Siirränpä sitten perunakattilaa levyltä toiselle veden kiehuessa.
Kannattiko?
No ei.

Tai no, tulipahan syntymämerkistä ainakin omalaatuisempi.


Miten on mahollista, että mun sormet säästy, mutta sitä kiehuvaa vettä roiskuu mun kylkeen D:

"Mä thökäisen sua khylkhen!" sano vesi ja tekee ninjaloikan.
Nyt mun äärettömyyskuviota muistuttava syntymämerkkini on lävistetty vaaleella naarmulla. Pffft.


Ja aamusta asti mun parveketta vastapäätä olevat puut on ollu täynnä naakkoja.

Viime yö veti routaan tämän maan ja puut on naakkoja mustanaan....diu di diuu diuuu. Anna minulle armahduksesi, ole minulle Rafaelin enkeli!


Kämpille palatessa satuin sitte kävelemään just jonku naakkateurastamon yli. Hirrrrwee kasa sulkia ja nyt se sulkakasa on mun kengänpohjassa.


Ihanaa. Oottakaa vaan, kohta kaikki tenut uittaa conversensa tervassa ja sulissa. Ja musta tulee helvetin rikas, koska patentoin tän uuden muotivillityksen. Eiku?

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

perjantai 5. lokakuuta 2012

Ei tulivuoria, ei vesiputouksia

...Vaan ihan tavallisia maitopurkkeja!

Nätisti aamulla latosin maitopurkkeja syliin ku halkoja, koska niitä tarvittiin 8 kpl lounaalle menevän säiliön täyttämiseen. Kolmannen kohdalla tapahtuu

SWOOOOOOOOOOOOOSHAKJDBSKGFUISUHFNÖALLLLLLLLLLLDFFDY!!!!


ja kaikki paikat on täynnä maitoa. KETÄ. ON. VIRITTÄNYT. ANSAN. PIENELLE. HARJOITTELIJA(köhhh, ORJA) - PARALLE :(

Vajaa tölkki! Ei jumalauta mikä mötkö! Ota tölkki syliin. Nii!

Ja sen ainoan kerran ku jätän tarkistamatta, onko se säiliön hana auki ennen ko alan kaataa sinne mitään.

Imatrankosken pato murtuu ja kaikki valuu lattialle. Mhh. Tee työtä, jolla on tarkoitus. Pese lattiat maidolla. Möhmöhmöh.

torstai 4. lokakuuta 2012

Sydänkohtauksia ja liian innokas bloggaaja

Ehdinki jo ajatella, että jopas oli epätavallisen normaali päivä.


Tanssin täällä iha fiiliksissä romanttisessa (<3) kynttilänvalossa ylhäisessä yksinäisyydessäni, kunnes...
TIDIDIDIIIIIII

 Yöpaidan helma ottaa osumaa keksipakettiin. Keksipaketin kokiessa rasahtavan välikuoleman lamaannun kuin pieni eläin. Sydärin partaalla (musa tuli mp3:sta ja yhtäkkiä kuulu se hirwee,hirwee maailmanlopun rysähdys) ollessani tulee yhtäkkiä pakonomainen tarve olla se valkoinen jyrsijä, jonka nimeä en muista, mutta se pystyy esittämään kuollutta _todella_ kauan.

OPOSSUMI! OPOSSUMI SE OLI! Dat animal is freaking awesome.

Ku oon palaamassa onnessani koneelle toipuneena järkytyksestä tylikkäämpää tylikkäämmänkin tanssini jälkeen...
Nostan koneen lattialta, mutta sen johdolla oliki jotai wispiläkauppaa teekupin kanssa.
No tietystihän se teekuppi on vähän takiainen ja ei haluu päästää irti.
Voilá katastrofi on valmis.
Teekuppi kaatuu
ja tottakai maton vaaleelle kohalle.
Eihän tässä, mutta kun siinä oli viel _PUOLI KUPPIA_ teetä jälellä!

Yhyhyy !

Mmmh, siirsin teekupinkin muka niin turvalliseen paikkaan, ettei se varmasti kaadu tanssiessa.

No eihän se TANSSIESSA kaatunutkaan, heehheeeeeeeeee! D:

Miten musta tuntuu, että nää mun "jätän tämän tähän niin mitään pahaa ei tapahdu" -logiikalla toteutetut asiat hieman kusasee? Nimimerkillä akupunktio "turvalliseen paikkaan jätetyn" lattialistan naulalla <3

keskiviikko 3. lokakuuta 2012

2 postausta päivässä pitää sählingit terässä

Itsensä tutkiskelu on jännä asia.
Varsinkin kun se alkaa siitä, että varpaas tuntuu hassulta ja päättyy siihen, että löydät minimaalisen, kipeän vesikellon.


Mistä se on tullu ja miksi?!



MIKÄ SUA VAAAAAIVAAAAAAAAAAAA-AAAA-AAAA.


oi varpaani mun </3

Akupunktiota ja muuta vammautumista

Työpäivän 8 tunnin seisoskelusta ja keittiössä ryntäilystä kipeytyneet jalat kannattaa hoitaa akupunktiolla. Esimerkiksi irrotetuista lattialistoista töröttävät naulat ovat tähän oikein oiva vaihtoehto.

Jätä ensin irrotetut lattialistat paikkaan, jossa varmasti unohdat niiden läsnäolon, esimeriksi parvekkeen oven eteen. Pari päivää tämän jälkeen keskity ottamaan itsestäsi uutta lärvikirja-profiilikuvaa parvekkeella freesinä työpäivän jälkeen ja astu pahaa aavistamattasi naulaan edes toisella jalalla. Kirkaise ja hypi yhdellä jalalla (mahdollisesti vielä toisten naulojen päälle). Voilá! Hoito on valmis.



Plusplusplus, Elmukelmulla tai pöydällä on jotain mua vastaan! Asetin kelmupakettia takasin pöydän alle hyllylle, kun se töppää johkin ja tottakai se terävä kohta viiltää tommosen ½ sentin palkeenkielen peukaloon.

Sain myös palovamman ranteeseen pakista mitatessani omin pikkukätösin vääntämieni kebakkojen lämpötilaa. Sillä ranteella oli oikein hyvä syFiilis lopppupäivän. Koko ranne punotti ku murrosikänen tyttö, joka kaato koulun ruokalassa maidot ihastuksensa syliin.Herkkää.


Kaiken kukkuraksi mulla on vielä kädessä 1 mysteerihaava(lisää)
ja 1 mysteeripalovamma, joiden alkuperästä ei ole tietoakaan! Keittiötyö on vaarallista! D: Eiliseenki mysteerihaavaan tipahti sitte vielä tiskikoneesta kuumaa (kaheksänkyt asteista) vettä. Ei kiva.

tiistai 2. lokakuuta 2012

Se tunne kun syn rystyses yhtäkkiä vaan alkaa vuotaa verta ja siinä on kaks vierekkäistä haavaa, joita et ees tiedä mistään saanees.

Cheers mate!


Destiny, I hate ya.


Ja edelliseen postaukseen liittyen: Tajusin, että mun blogin värityskin on porkkana! VARFÖR! D:

varför inte? mmöhmöhmhömhö. Freakin' DÄRFÖR.