Sikailua

Kehotin koiraa menemään leikkimään possun kanssa.

Haukkudi rientää poikaystävän luokse.


Viisas eläin.






















ps. tarkoitin kyllä pehmopossua :D

Final Goodbyes to MUlla

Hei hei Franklin Mallu/Ulla(rakkaat musikaaliroolini). Ullatucca tosin jäi jo näytöskauden jälkeen teatterille, mutta niin lähti Mallunkin brunetteus viimein eilen.
https://www.youtube.com/watch?v=al25nHa7sOs
Jäähyväiset aseille MUllalle. (tulipa haikea olo tosta biisistä. ps.meitin pojjaat veti ton kyllä paremmin!)


Monen monen monen yrityksen jälkeen:

Back to red.

Feels good.

Tosin seisoin suihkun alla varmaan 1, 2, 3, miljoona vuotta kun sitä punasta vaan tuli ja tuli ja tuli ja kylppäri näytti siltä, et sinne ois voinu minä hetkenä hyvänsä pamahtaa joku c.s.i ryhmä tutkimaan kesken mun suihkuttelun.

Mikä on punainen ja haisee koiranpissille?
- Meitin kylppäri
(sponsored by Wempulan rakko)

Irriteerandeerus

Rakas karvalapsemme oli taas täystuhoillut koko päivän sarjassamme yksin kotona, osa 5.


Samainen mukula teki myös tuhojaan meillä kotona vanhempien luona, käyttäytyen ensin salonkikelpoisesti, mutta rynnäten sitten ylläripissille matolle. Myöskin Anoppilan mattoa piti vähän kastella.


Blogin ulkoasu on ärsyttävä.

Miten se nyt yhtäkkiä onkaan noin epäedustuskelpoinen.



Räyr.

This is it - the apocalypse

Niin soi radiossa kun kotiuduin koulusta eilen. Siinä ajattelin vaan, että Hmm joo, on varmaan sopivat sanat sille mitä kotoa löydän.
Enkä muuten ollut yhtään väärässä.

Toisin kuin autoissa, meidän Wempulapampulahimpulassa on nähtävästi vain neljä vaihdetta. Nämä 4 vaihdetta jakautuvat kahteen eri ryhmään.

1. DESTROY -vaihde, johon kuuluu:
a) Elminoi muiden kakkakikkareet ulkoa syömällä ne
b) Eliminoi sisällä kaikki muu mahdollinen, kun olet yksin


2. NEVER EVER -vaihde
a) Älä ikinä koskaan kuuna päivänä tee tarpeitasi ulos, vaan heti 10 kilometrisen, 3 tuntisen, 2 kilometrisen, 5000 tuntisen - minkä tahansa pituisen ja levyisen lenkin jälkeen sisätiloihin, mieluiten 5-20cm ohi sinulle hätävaravessaksi asetetusta sanomalehdestä.
b) Älä missään nimessä leiki leluillasi kun olet yksin, vaan mene 1 ryhmän 2 vaihteelle.


Tiistaina mua jo odotti avokin tennari, revitty pizzalaatikko, sukat ja mun alkkarit(jotka oli sitten keskiviikkona keksitty kaivaa uudelleen pyykkikorin pohjalta kaiken muun alta) sekä kumpparit ja wc-harja raadeltuine telineineen pitkin käytävää.
Keskiviikkona tähän komboon oli liittyneet vielä mun nahkasaappaat ja nilkkurit, toinen lenkkareista, pyykin tahranpoistoliinat avec täysin silputtu laatikkonsa ja tuhottu KÄYTTÄMÄTÖN mattopiiska.....
Kylppärissä kakkaa ympäriinsä.


OOOOH LUCKY ME.

Hyvä Bussi

Mistä tietää olevansa väsynyt?

Siitä kun seisot bussipysäkillä ja lässytät "Hyyvä Bussi, hyvä" siihen saapuvalle bussille, koska se kääntyi haluamaasi suuntaan.


Hiphei 13 tuntiset koulupäivät, luv juu!


....Kiaran koulutus on syövyttänyt mun aivot.

Pahan mielen pizzeria

Pomo päätti muistaa mua syntymäpäivänäni - näin päivän etukäteen - antamalla mulle lahjaksi potkut.

"Me ei nyt kuukauden aikana olla nähty sussa meidän vaatimustason mukausta kehitystä"
"Sä et oikein pysy kiireessä mukana"


KUUKAUDEN? Okei joo, kuukausi menny sopparin tekemisestä, mutta todellisuudessa oon ollut töissä 8 päivää, joista puolet on ollut 4 tuntisia.
Mulle myöskin valkeni vasta pari päivää sitten, että gluteenittomat pizzat pitäisi myydä kassajärjestelmässä parinkin mutkan kautta, koska ne pohjat maksaakin 1,9 enemmän kuin normaalit.
Että kiitos vain hyvästä työhön opettamisesta.


Tuo kiireessä mukana pysymättömyys on ehkä naurettavin syy kaikista. Eritoten kun se tulee pomolta, joka saa paniikkikohtauksen heti kun joku ei mene ihan täydellisesti.
 Viikko-kaksi sitten olin esimiehen kanssa vuorossa ( on muuten ainoa päivä kun sen kanssa ylipäätään olin töissä). Pizzoja oli tehtävänä 5. Ne pohjat pystyy pyörittämään samaan aikaan päällekkäinkin.
Vanha uuni ei toiminut kunnolla ja poltti yhden siellä olleista 3:sta pizzasta. Maksupääte ei toiminut hetkeen.

Tämän ongelman olisi voinut ratkaista helposti niin, että tekee ne 6 pizzaa, ottaa ne 2 onnistunutta uunista, vie asiakkaalle ja kysyy, onko kassalla olevalla asiakkaalla käteistä.

...Vaan ei. Tämä on alkaa paniikissa kiskomaan kassasta johtoja irti, sammuttaa kassapäätteen ja käskee asiakkaan pöytään odottamaan ja sekoilee niiden tilausten kanssa, joita mä olin jo tekemässä.



Kuulostaa kamalan itserakkaalta ja töykeältä, mutta ihan oikeasti mulle on turha sanoa, etten pysy kiireessä mukana, jos tilanne on itsellä jo parin ongelman kanssa tuommonen.


Mä olen hoitanut jo amiksen harjoitteluissa 100-200 hengen lounaita alusta alkaen _yksin_. Viimeviikolla tehtiin koulussa luokan kanssa ruokaa _neljälle sadalle_ hengelle ja keitto loppui melkein alkuunsa kesken. Jonossa on 20 nälkäistä ja vihaista ihmistä, mutta panikoiko kukaan meistä? Ei.


Muutenkin tuntuu tosi kivalta mennä vapaapäivänään ihan asioikseen irtisanottavaksi, kun esimies laitto vaan viestiä, että pitäisi puhua, ennen kuin tämä tiistaina lähtee kotiinsa takaisin (500km päähän)...
Ei sitten voinut esim. perjantaina työvuoron aikana tulla tuota hoitamaan?


Ärrinmurrin purrin.
No, ei kai muuta kuin uutta matoa koukkuun.

.....mistä ihmeestä mä aina löydän nää paskat esimiehet.

Onneksi muuten olin unohtanut liköörintipan pöydälle eilen illalla :D Mieheke hieman hämmentyi kun tulin kotiin ja ensimmäiset sanat eteisessä oli "kenet saan tappaa?"
Marssin olohuoneeseen, nappaan lasin pöydältä ja vetäisen ykkösellä alas (which I never do).
Näen tän sotamarssini sieluni silmin. Huvittavaa.

SyränSyränSyrän

Ystävänpäivä ja pikkuisia vaaleenpunasia syrämiä näkyy joka paikassa.

Viimevuonna kirjoitin yltiöpitkän tekstin ystävistäni, tänä vuonna totean vain, että:

Roses are red,
Violets are blue,
Monkeys like you
belong to zoo!

But don't you worry
I'll be there too!
Not in the cage,
but laughing at you!






Kaikel rakkauvella hyvää ystävänpäivää till alla!








.......

No kai tähän nyt täytyy vähän ihkutella sitäkin, että tänävuonna ekaa kertaa mulla on se oma "Valentine"kin. Tai miten tuon nyt muka järkevästi sanoisi.
Ja tuota kyseistä vatipäätä(onpa rakastavan kuulosta :D) on tässä 10 päivän päästä tullu 10 kuukautta katteltua.
Päivääkään en vaihtaisi.
Tai no ehkä pari.
Tai no en c:






















Hihihi.




Nyt kun imelä osuus on tullut hoidettua, voin vielä kertoa, että...."teemaan sopien", mun päiväni alkoi sydänfilmillä. Sen siitä saa ku meinaa töissä alkaa pyörtyilemään (jee, tulipahan testattua tämä "uusi hyväksytty muoto").

Voihan hiusföri

Värjää pää punasella suoravärillä.
---> näytä tismalleen samalta kuin ennenkin pikkuriikkisellä punahehkulisällä.


Osta vaalennusväri ja tunge se päähän saadaksesi sitten punasella värillä päästäsi for real punanen.
--> näytä tismalleen samalta kuin ennenkin.



...Voin vaan kuvitella mikä tulos on ku laittaisin nyt ton "intense red" -värin päähän...
---> tismalleen sama kuin ennenkin.


ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄRGH.


Viimeks kun vetäsin vieläkin tummempaan ruskeeseen just ton saman blondausvärin, tulos oli juuresta platina ja loppu tukka oli porkkana.

WTF HAS HAPPENED TO MA HAAAAAAAAAIR.


Se on satavarmasti tän torstaipäivän vika!!
Uudeksi säännöksi on muodostunut, että
a) Torstaisin töissä ei toimi netti eikä maksupääte.
b) Perjantaisin joku naapuri polttaa ruoan pohjaan(?) ja palohälyttimen yksinäinen itku kaikuu käytävässä. Eli huomista odotellessa.

This is my hat

A Fat Cat
Sat On My Hat
Now My Hat is Flat


I DON'T LIKE THAT :(





Aina ei voi tuulihatut mennä niiku koulun keittiötunneilla.

Ne oli littania jo uuniin mennessään ja yks niistä näyttää ihan rekan jyräämältä kikkeliltä :c

Torstaipäivissä on jotain hyvin mätää

1. Myöhästyn töistä, koska maailman kahdeksas ihme tapahtui ja VR oli liian _ajoissa_. Oon just ylittämässä rautatiesiltaa 10.16 (sen piti lähteä 10.21!!), ku nään, että juna tulee. Juoksen kusluistin kengilläni jäisen tunnelin ja portaat alas nähdäkseni vain kun juna lähtee ihan nenän edestä.
Vieressä työskennellyt työmies siinä sitten mutisee vielä ääneen jotain siitä, kuinka naiset on aina myöhässä. Fiilis: "LYÖNKÖ MÄ SUA NIILLÄ SUN TIKKAILLAS?"

2. Netti kaatuu heti aamusta ja surprise surprise netissä tehdyt pizzatilaukset ei tule perille. Myöskään maksukortin lukija ei samasta syystä sitten vaihteen vuoksi taaskaan toimi.
Kaiken kukkuraksi työkaveri oli ottanut työpaikan puhelimen vahingossa ed.iltana mukaansa ja se oli sitten unohtunut aamulla taskuun. ....missä se oli soinut 19 kertaa sinä aikana kun työkaveri oli kaikessa rauhassa purkanut kuormaa.


3. Kun netti sitten illalla toimii, niin puolestaan uuni käy tosi kuumana - lämpötila reilu 500 astetta (eihän se ookaan ku 200 astetta liikaa) ja ei jäähdy sitten millään. Ei muuta ku käännytetään pari asiakasta saman firman lähimpään toimipisteeseen ja pulju kiinni.







4. Junassa kotimatkalla 2 teinityttöä valittaa työpaikastaan:
"Mä en jaksa olla siel ku tuntipalkka on jotai 7 euroo tunti! Tai no, tänään periaattees niinku 3,5 € tunti."
"Tä?"
"Noko me oltii siel kaks tuntii."
Samat tytöt keskustelivat myös YO-kokeista:
"Eks se katota niiku ensi koulul ja sit se lähetetää sin jonnekki ja sielt tulee niinku arvosana?"
"Oota mä tsekkaan" *kaivaa kännykän esiin.* "Joo, kai se nii menee"
Miks musta tuntuu, että kyseiset tyttöset eivät ainakaan matikasta Laudaturia kirjota...


ps. ne molemmat tytöt oli blondeja

psps. Näin aamulla Jone Nikulan mennessäni metroon, whoo.

Lähdetään kauas pois, sinne mis on lämmin....

Toisinaan sitä tosiaan kaipaa sitä kesätyöpaikan "ilmastointi rikki- keittiöllä tropiikki" - lämpötilaa.

Varsinkin niin hetkinä kun katsot makuuhuoneessa lämpömittariin, joka kertoo huoneen sisälämpötilan olevan ikkunan lähistöllä +12.
Normaalia alhaisemmasta lämpötilasta kielii mittarin lisäksi sekunnin murto-osassa työpöydällä jäähtynyt kahvi, ikkunan vieressä  (vähäistä) auringonvaloa saamassa olleet kupsahtamaisillaan olevat kukat sekä se, että jos omistaisin pilkkihaalarin niin kulkisin pilkkihaalarissa sitten.

Korjaaja kävi tänään aiemmin ja totesi, että kaikki valittavat samaa ja ikkunat on vasta pari vuotta sitten (KÖHKÖH, uusimisvuosi oli 2000) uusittu, että niissä on priimat tiivisteet ja jos niitä nyt tiivistää lisää, niin keräävät kosteutta ja sitten tulee hometalo.
Okei joo, eihän ne tiivisteet repsottaneetkaan, mutta jumalauta kun ulkosempi ikkuna heiluu yläosastaan ku huono humalainen ja alhaalta siitä puuttu pala.
"Ei näille voi tehdä mitään, ei nää vedä, taloyhtiö vaan säästää lämmityksessä"

No paljonpa se säästää ku patterit on ny vihdoin lämmenneet, mut kaikki lämpö karkaa ikkunasta harakoille D: Eritoten makkarin ikkunasta tulee semmonen mukava pohjoisnapatuulahdus sisään 24/7.


Mur.

Onnistunut tuotekuvaus

Koska meillä on nyt pyykinpesukone, on myös aika tutustua pyykinpesun ihmeelliseen maailmaan.
Ostin huuhteluainetta, jonka kuvittelin nimensä perusteella olevan kohtuullisen hyväntuoksuista. Oli virhe ostaa se pullo haistelematta sisältöä ensin.
"Kevään raikas". Pfft.
Korkin avatessa pullosta lehahtaa kukkien, perhosen ja puronsolinan sijaan pistävä alkoholin tuoksu.
Niin no, kukin ymmärtää kevään raikkauden omalla tavallaan. Ilmeisesti valmistajalle se on merkinnyt sitä vaihetta kun juopot kömpivät talven jälkeen esiin koloistaan.


Kauhulla odotan, mitä tuolta koneesta nyt pesun jälkeen löytyy...

Note to myself: NEVER EVER AGAIN...

...Trust your phone's navigator.

Navinartun vuoksi kipsuttelin mukavasti sateessa kolmisen kilometria koulun ja juna-aseman välillä. Tämä kun sitten opasti mua ihan vastakkaiseen suuntaan.

...Mutta ei se mitään, sillä hiphei! Olen kaikkivoipa ja pystyn kävelemään vetten päällä. Ilmankos niitä ylimääräsiä kilometrejä kertyikin, kun toinen puhelimen karttasovellus kertoi mulle, että Helsingin sijaan olinkin keskellä Itämerta, lähellä Viron rannikkoa. (Puuh, talk about getting lost!)

Tällä hetkellä lienenkin siis jo Tallinnassa, että on tää päivän urheiluosuus ainakin sitte jo suoritettu. Täytyy varmaan kohta lähteä takasin, ettei ehdi tulla pimeä ja saatan vahingossa törmätä vaikka johonkin Amorellaan tai jotain.

Kebabit on saatanasta

Nauratti kun joku mies tänään paasasi kovaan ääneen kahvilapöydässä, kuinka kaikki ravintolaruoka on roskaruokaa, saatana!
"Ne käyttää vanhoja rasvoja ja lihoja ja ties mitä kaikkea paskaa ne sinne tunkee!"

Myyrmäessä kävellessäänkin kuulemma vaihtaa kadun puolta kun toisella puolella on kebabbiloita ovet auki ja ihan sydämestä ottaa, kun se haju tunkee hengityselimiin.
"Kerran oon kebabilla käyny linjurissa ku oli omat eväät jääny kotiin, söin pizzaa ja kyllä mahassa murjui sen jälkeen! Helvettisaatana ikinä en enää semmoseen paikkaan mee. Kauheita kiskurihintojakin"
Kaverinsa kysyi: "No mitä sulla siinä oli?"
"Jauhelihaa ja kaikkea paskaa mitä ne siihen tunki!!"

Myös perimmäinen syy ihmisten vitutukselle on tämän kahvilafilosofin mukaan kuulemma roskaruoan syönti.
"Yks nuori jätkä lopetti kokonaan ja niin loppu vitutuskin"
Selvästikään tämä samainen teoria ei pätenyt tähän kyseiseen herrasmieheen, sen verran rankasti tuntu vanne kiristävän päätä, vaikkakin oli elämässään syönyt vain sen yhden jauheliha-paskatäytetyn pizzan.

Siinä aikani kun tätä saarnaa kuuntelin, tuli mieleen, että kyseinen herra tuskin olisi selvinnyt Salossa päivääkään.


Ja nyt jos rakas ukko luet tätä niin kerron sinulle tulevani kebabbiloiden luvatusta kaupungista ja kyllä söin illalliseksi nautinnolla oikein rasvaisen ja mehevän kana-bbq-pizzan - eikä muuten ottanut yhtään syrämestä kävellä sinne roskaruoantuoksuiseen pizzeriaan sisälle.

Juntti stadissa

Koulun mukana tuli uusi kaupunki - tuo Suomen metropoli - Helsinki.


Aloitetaan nyt vaikka siitä, kun saavuin noutamaan hulppean lukaalimme avaimia.
Kaikki meni hyvin siihen asti, kunnes ratkaisevan risteyksen lähestyessä navigaattorina toimiva kännykkä lentää kuin leppäkeihäs jonnekin helvetin kuuseen käsikopelolla paikallistamattomalle alueelle auton sisässä.


Päädyn ajamaan karvakolmiorinkiä lähes Helsingin ydinkeskustassa ilmaan minkäänlaista käsitystä, että missäs hemmetissä mä mahdan huidella ja mihin sais auton parkkiin, jotta saisin kaivettua nokian navinartun (=lumia= vanha espanjankielinen ilmaisu hutsulle) takaisin esiin.

Yhtäkkiä katu näyttääkin vievän "tunneliin" - takaisin kääntymismahdollisuutta ei ole ja löydän itseni Stockan parkkihallista, jonne pääsin kyllä sisään, mutta en ulos kännykän esiin tongittuani...
"Kortti ei kelpaa" no kiva, mitäs tässä nyt sitten tehdään.

Painan infomokkulaa korttilaitehärpäkkeessä miesääni neuvoo etsiytymään punaisille maksuautomaateille ja antamaan sinne sitten käteistä tai käypän kortin (epä-elektronin siis). No okei, missäs näitä autotomaatteja sitten on? En saa mitään selvää ukkelin höpäjämisestä ja päädyn ajamaan takaisin sinne, mistä juuri parkista tulinkin. Ja siellähän niitä automaatteja onkin!
Nyt ois vaan kiva, kun sitä käteistä olis riittävästi. Suurin osa mun käteisestä oli vieläpä 5snt ja 10snt kolikkoina, jotka ei ylläripylläri siihen automaattiin käyneet. Onneks kuitenkin löysin tarvittavat kaks euroa. Masiina puskee ulos samanmoisen lärpäkkeen ku mulla jo oli, wait a minute, mitä mä ny tällä muka sitten teen kun ei se äskeinenkään kelvannut?
Ilmeisesti niissä kuitenkin oli jotain eroja, koska pääsin ulos hallista.

Lumia takaisin toimittamaan navigaattorin virkaa. Se on yhtä pihalla kaduista kuin minäkin. Hienoa.

Piakkoin hupelin on taas takaisin kartalla, mutta tämän ohjeita noudattaen ajan 5 kertaa samaa rinkiä juurikin sen paikan ohi, mihin ois pitänyt mennä.
 Jossain vaiheessa vierailin jopa vastaantulevien kaistalla ja risteyksen toisella puolella kys.kaistalla oleva kuorma-auto vilauttelee mulle valojaan ja hetken kuluttua kuski viittoo vieressään olevalle autolle mun liikennekäyttäytymisestäni.
Eihän siinä muuten mittään, mutta hupsista vaan, tuo viereinen autohan oli mustamaija!

Käännyn valojen vaihtuessa väärältä kaistalta vasemmalle ja oon varma, että se kuorma-auton kuski jyrää mut ihan vaan lääkitäkseen vittuuntuneisuuttaan. Selvisin kuitenkin hengissä parkkiin - ny pitäs vaan saaha maksettua se parkki.
"Okei, ei mulla varmaan mee ku kymmenen minsaaa" 1,50€ automaattiin, lappu tuulilasiin ja menoks!


10 minsaa heitti hippasen ja venailimpa sitten kämpän avaimia semmoset puoltoista tuntia nähden sieluni silmin sen kuinka auton lasissa komeilisi joku 60€ sakkolappu yliaikapysäköinnistä.


Yllättäen selvisin laputta ja jopa ongelmitta asunnolle asti, jonka ovessa komeili lappu "Asunnossa kotieläimiä". Hienoa, mieheke oli huomioitu ja ovessa varoitettu hänestä etukäteen.



...kunnes tein paluun pari päivää myöhemmin ja ajoin kotikatua edeltävän kadun risteyksen ohi onnistuneesti kolmisen kertaa ja jo sitä ennen käännyin kehällä väärään suuntaan,Katoin, että "joo, tuonne" ja käännyn just vastakkaiseen suuntaan. Naisen logiikka?


Phuuh, tänään sitten jäin hetkellisesti jumiin ostoskeskuksen välieteiseen. En päässyt sisään, enkä takaisin parkkihalliin, kunnes ovet aukesivat lapsiperheelle. Päätelmä: joko siinä ovessa on joku pituusrajoitus tai sitten jonkin sortin junttilukko. Veikkaan jälkimmäistä sillä perusteella, että ensimmäisenä ulos pääsi perheen pienet lapset (+ mulla oli korkkarit ja emmää ny sentää mikää kääpiö ole!)
... tai sitten olin vaan niin ihmeellinen, että mut haluttiin napata kiinni ja viedä eläintarhaan töllisteltäväksi. Alkaahan mun kotipaikkakunnan väki olla aika "keräilyharvinaisuus", kun kaikki muuttaa sieltä pois.


Jos olisin lähtenyt miehekkeen mukana kotipaikkakunnalle, olisin kyllä välttynyt hetkelliseltä "kultakala lasimaljassa" - ilmiöltä, mutta sen sijaan jumittaisin tälläkin hetkellä junassa keskellä ei mitään jo toista tuntia veturivian takia. Paluu lähtöasemalle veturia vaihtamaan vr:n aikataulutuksen mukaan "sitten aikanaan".

 

....Ollaanpas me tänään jumiutuvaisia.