Sblörts

...sano päärynä ku lattialle tippu.


Nappasin etelänhetelmä-koristani yksinäisen päärynäisen tänäaamuna (lue: n.13.00 kun vihdoin sain aikaiseksi nousta ylös) tarkoituksena tehdä siitä smoothientapainen kera kiivien.


Tarttuessani päärynään huomasin sen jo hieman pehmenneen, mutta päätin ottaa haasteen vastaan ja vaan eliminoida siitä ne pehmenneet kohdat. Nappasin ronttiloisesta kiinni ja sblörts spruit, päärynä oli soseena lattialla, pöydällä, tuolilla ja hiukan siellä hedelmäkorissakin.


On tää nykyaika kans ku kaupasta löytyy valmiiks paistettua jauhelihaa ja näköjään jo itsesoseutuvia hedelmiäkin.

Ykke ja Rippe

Ensinnäkin
A) Missä on se joulufiiliksen tuova lumi, jonka mä tilasin jo pari kuukautta sitten? Vai onko mun ikkunassani jotain vikaa, kun siitä ulos katsoessa taivaalta näyttäisi putoilevan tasaiseen tahtiin märkää räntäkakkamöslingiä (= mössö+lillinki -hybridi).

B) Ystäväiseni ykke ja rippe saapuivat jouluvierailulle sitten munkin luokse tänään. Yhden serkun ja hänen perheensä kyseiset kaverukset ovat jo käyneet läpi, viikonloppuna sairastui eno ja hänen vaimonsa ja tänään mun kanssa samaan aikaan toisen serkun perhe. Näyttäisivät tyksivän meidän suvusta vähän liikaakin.
Kyseisten toverien vuoksi missasin nyt myös tänään joulunvieton mivokin (= mieheke+avokki - hybridi, mistä näitä omituisia sanayhdistelmiä oikein tulee...Onkohan se edes varsinaisesti vielä avokki,no kyllä se täällä ny ainakin  asustelee, anyway, back to business.) perheen kanssa. Kesällä jo meni mökkikaudenpäättäjäispippelskuulit (=rivolta kuulostava lukikäisenä keksitty väännös pippaloille), koska mahakipu. Tunnen kuinka vanne kiristää päätäni - ja myös masua - auts. Tän päivän jälkeen foodbaby(=ulospäin näkyvä kuvitteellinen maha-asukki, jota mivokki :D tykkää aina välillä taputella) on kyllä joutunut pahemmanpuoleiselle joululaihikselle.

C) Poltin molemmista käsistä pari sormea teekupissa, jonka lämmitin mikrossa, vaikka mulla ois tuolla eilisen jäljiltä kaksi vedenkeitintä. Mutta kunnnnn niitä ei voi purkaa paketeistaan kun ei tiedä kumman palauttaa - vanhempien  vai mivokin (kuulostaapa muuten tosi älyvapaalta...) ostaman.

Ja siihen kuppiinhan oli tietysti pakko tarttua kaksin käsin, mmmmm, sir yes sir!



Jos tässä koitais häätää noita kutsumattomia vieraita ja olla polttamatta vielä suutakin ton teekuppendaalenin kanssa.

...Nyt se vyöryy rant... -lattialle

Ei mennyt kuin päivä kahviaccidentista niin jo puoli vadillista löysi tiensä keittiön lattialle. SWOOSH SPLASH.


Viritin vadin, jossa oli joululahjoiksi meneviä lasiesineitä keittiön tiskialtaaseen kulmittain ja hanan auki. No, vatihan täyttyi siinä sitten ihan mukavasti, kunnes se päätti keikahtaa ja heivata kolmisen litraa sisällöstään ympäri keittiötä. Parastahan tässä on, että osa valui lattialistojen alle. Keittiö näytti muutenkin siltä, että sinne ois iskeny tsunami ja olisin voinut löytää sale niinistön jääkaapin päällä "turvassa" kykkimässä.




Eilen maksaessani tämän kuun vuokraa (jota en muuten myöskään olisi enää halunnut vuokraemännälle luovuttaa, koska asunto on priimakunnossa ja hänellä on se vuokratakuu, jonka piti toimia vikan kk:n vuokrana...) törkkäisin sitten vielä viestikenttään "Joulukuun vuokra":n lisäksi "HYVÄÄ JOULUA! :)"
ja hihittelin mukanokkelalle vittuilulleni varmaan vartin ennen maksun vahvistamista.





Tänään puolestani onnistuin hajoittamaan kultaiset korvarenkaat, jotka poikaystävä oli vähän niinkun joululahjaksi ostanut. Otin niitä ihan normaalisti pois korvista, kun toisesta irtosi se kapea nirunaru, joka korvan läpi pusketaan ja jolla se korvis lukitaan. Kaiken kukkuraksi nirunarun mukana irtosi vielä yllättävän muhkea pala itse rengasta, wtf.
Edelliset renkaat hajosivat 8 vuoden käytön jälkeen niin, että toinen niistä meni poikki, mutta nää kesti mulla 3 päivää (okei, ne oli kirppislöydöt, mutta silti :c )



ps. Hei jee, voin nyt muuttaa kuvauksestani tittelin "kokkiopiskelija" restonomiopiskelijaksi! Sain kokin paperit torstaina, pienet sille! (ja ehkä myös sille, että tämä on sadas postaus, whoo)

Täällä tuoksuu kahvi

Koko kahvikupillinen levisi sitten lennokkaasti tänäaamuna a) lakanoille b)patjalle c)verhoihin d)yöpöydälle e)lattialle f)sängyn alla olleelle varapatjalle g)yöpöydälle olleeseen kameran asennus cd:seen.

Kaasin itselleni uuden kupillisen, jonka lämmitin juuri mikrossa kolmatta kertaa, koska olen sen unohtanut juoda.

Kirppiksella joku mamma nyrpisti nenäänsä vaatteille, joita laitoin esille rekkiin.


Henkkamaukankin kassalla oli ylipirteä myyjä.

Eilen asuntoon tuli vuokraemäntä ja mahdollinen tuleva uusi vuokralainen esittelyyn. Kun mun vuokrasoppari alkoi olivat lemmikit (eritoten kissat/koirat) ehdoton EI, kuin myös taulut etc seinille ripustettavat härpäkkeet.
Säännöt olivat kummasti muuttuneet, vaikkakin asunto on edelleen samassa kunnossa kuin silloin vastarempattunakin.
"Saako seinille laittaa jotain?"
"Joo, saa! Tää on lasikuitutapettia, helppo korjata :))))))) Anna ei näköjään olekaan laittanut seinille mitään :)" (No en kai ku mun aikanani: "EI MITÄÄN MISSÄÄN NIMESSÄ TULEE REIKIÄ JA ON RUMAA KUN TÄMÄ ON VASTAREMONTOITU!!!!!!")

"Oletko sä koiraihmisiä?"
"Juu, olen."
"Hyvä, kun meillä nimittäin on koira."
"JOO EI HAITTAAA :)))"

PFFFFFFFFFFFFTTTTTTTTTTTT ÄRRIN PURRIN KÄNKKÄRÄNKKÄ MUR.


Asensin kännykkään Marion ja valmistun kolmen päivän päästä.
All well in the world again.