tiistai 7. tammikuuta 2014

Juntti stadissa

Koulun mukana tuli uusi kaupunki - tuo Suomen metropoli - Helsinki.


Aloitetaan nyt vaikka siitä, kun saavuin noutamaan hulppean lukaalimme avaimia.
Kaikki meni hyvin siihen asti, kunnes ratkaisevan risteyksen lähestyessä navigaattorina toimiva kännykkä lentää kuin leppäkeihäs jonnekin helvetin kuuseen käsikopelolla paikallistamattomalle alueelle auton sisässä.


Päädyn ajamaan karvakolmiorinkiä lähes Helsingin ydinkeskustassa ilmaan minkäänlaista käsitystä, että missäs hemmetissä mä mahdan huidella ja mihin sais auton parkkiin, jotta saisin kaivettua nokian navinartun (=lumia= vanha espanjankielinen ilmaisu hutsulle) takaisin esiin.


Yhtäkkiä katu näyttääkin vievän "tunneliin" - takaisin kääntymismahdollisuutta ei ole ja löydän itseni Stockan parkkihallista, jonne pääsin kyllä sisään, mutta en ulos kännykän esiin tongittuani...
"Kortti ei kelpaa" no kiva, mitäs tässä nyt sitten tehdään.

Painan infomokkulaa korttilaitehärpäkkeessä
miesääni neuvoo etsiytymään punaisille maksuautomaateille ja antamaan sinne sitten käteistä tai käypän kortin (epä-elektronin siis). No okei, missäs näitä autotomaatteja sitten on? En saa mitään selvää ukkelin höpäjämisestä ja päädyn ajamaan takaisin sinne, mistä juuri parkista tulinkin. Ja siellähän niitä automaatteja onkin!
Nyt ois vaan kiva, kun sitä käteistä olis riittävästi. Suurin osa mun käteisestä oli vieläpä 5snt ja 10snt kolikkoina, jotka ei ylläripylläri siihen automaattiin käyneet. Onneks kuitenkin löysin tarvittavat kaks euroa. Masiina puskee ulos samanmoisen lärpäkkeen ku mulla jo oli, wait a minute, mitä mä ny tällä muka sitten teen kun ei se äskeinenkään kelvannut?
Ilmeisesti niissä kuitenkin oli jotain eroja, koska pääsin ulos hallista.


Lumia takaisin toimittamaan navigaattorin virkaa. Se on yhtä pihalla kaduista kuin minäkin. Hienoa.

Piakkoin hupelin on taas takaisin kartalla, mutta tämän ohjeita noudattaen ajan 5 kertaa samaa rinkiä juurikin sen paikan ohi, mihin ois pitänyt mennä.
 Jossain vaiheessa vierailin jopa vastaantulevien kaistalla ja risteyksen toisella puolella kys.kaistalla oleva kuorma-auto vilauttelee mulle valojaan ja hetken kuluttua kuski viittoo vieressään olevalle autolle mun liikennekäyttäytymisestäni.
Eihän siinä muuten mittään, mutta hupsista vaan, tuo viereinen autohan oli mustamaija!

Käännyn valojen vaihtuessa väärältä kaistalta vasemmalle ja oon varma, että se kuorma-auton kuski jyrää mut ihan vaan lääkitäkseen vittuuntuneisuuttaan. Selvisin kuitenkin hengissä parkkiin - ny pitäs vaan saaha maksettua se parkki.
"Okei, ei mulla varmaan mee ku kymmenen minsaaa"
1,50€ automaattiin, lappu tuulilasiin ja menoks!


10 minsaa heitti hippasen ja venailimpa sitten kämpän avaimia semmoset puoltoista tuntia nähden sieluni silmin sen kuinka auton lasissa komeilisi joku 60€ sakkolappu yliaikapysäköinnistä.


Yllättäen selvisin laputta ja jopa ongelmitta asunnolle asti, jonka ovessa komeili lappu "Asunnossa kotieläimiä". Hienoa, mieheke oli huomioitu ja ovessa varoitettu hänestä etukäteen.




...kunnes tein paluun pari päivää myöhemmin ja ajoin kotikatua edeltävän kadun risteyksen ohi onnistuneesti kolmisen kertaa ja jo sitä ennen käännyin kehällä väärään suuntaan,Katoin, että "joo, tuonne" ja käännyn just vastakkaiseen suuntaan. Naisen logiikka?


Phuuh, tänään sitten jäin hetkellisesti jumiin ostoskeskuksen välieteiseen. En päässyt sisään, enkä takaisin parkkihalliin, kunnes ovet aukesivat lapsiperheelle. Päätelmä: joko siinä ovessa on joku pituusrajoitus tai sitten jonkin sortin junttilukko. Veikkaan jälkimmäistä sillä perusteella, että ensimmäisenä ulos pääsi perheen pienet lapset (+ mulla oli korkkarit ja emmää ny sentää mikää kääpiö ole!)
... tai sitten olin vaan niin ihmeellinen, että mut haluttiin napata kiinni ja viedä eläintarhaan töllisteltäväksi. Alkaahan mun kotipaikkakunnan väki olla aika "keräilyharvinaisuus", kun kaikki muuttaa sieltä pois.



Jos olisin lähtenyt miehekkeen mukana kotipaikkakunnalle, olisin kyllä välttynyt hetkelliseltä "kultakala lasimaljassa" - ilmiöltä, mutta sen sijaan jumittaisin tälläkin hetkellä junassa keskellä ei mitään jo toista tuntia veturivian takia. Paluu lähtöasemalle veturia vaihtamaan vr:n aikataulutuksen mukaan "sitten aikanaan".

 


....Ollaanpas me tänään jumiutuvaisia.
 

2 kommenttia:

  1. Hahahaha :D Tämä postaus vahvisti käsitystäni siitä, että autot ja kaupunki eivät kuulu yhteen. Vähän kyllä aliarvioit ton jonottamisajan, on meinaan yks vuoden kiireisimmistä opiskelijoiden asunnonvaihtosesongeista. Mut hyvä ettei käynyt huono tuuri parkkisakkojen kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä tällä omalla alueella ihan ajelee, mut keskustaan en kyllä enää uudestaan lähtis :D

      Poista