Näin viimeyönä kohtuu mielenkiintoista unta.
Ensinnäkin, olin aluksi kalju mies, joka oli jollain luomutilalla tekemässä dokumenttia. Tilan omistaja oli joku Ilari leikolan näkönen karvanassu, joka antoi mulle kokonaisen kaalin, jossa oli keskellä keittiöveitsellä tehty viilto "pikkunaposteltavana". Siinä sitten kuljeskelin ympäri tiluksia se kaali kourassa ja ukko selitteli mulle kaikennäköstä, mistä en muista kuin sen viimeisen "Niin ja onhan mulla tuolla sitten valkoista jauhettakin ;))"Fiksuna miehenä sitten etsin semmoista jäätävän kokoista valkoista aluetta, kunnes tajusin, että ukko siis puhui amfetamiinista, mutta tarkoitti kannabispeltotilkkuaan. Sellaisen sitten löysinkin - ison sellaisen. Päätin ilmiantaa kyseisen luomufarmarin poliisille ja en tiedä, kerroinko siitä tälle, mutta mies lähti mun perääni ja juoksen tiluksilla olevaa mäkeä alas edelleen se iso kaalinpää kourassa (reps). Mies heittää mua nauriilla ja osuu ja itse yritän heittää ukkoa sillä kaalilla päähän, mutta se ei lennä ees metriä kauemmas kun painoi niin paljon. Ukko saa mut kiinni ja alkaa mätkimään mua. Yhtäkkiä mulla on käsissä tennispallo, pieni punanen virsikirja ja sukka. Niitähän en voi viskoa mäkeen, että saisin lyötyä takaisin, vaan tyydyn suojaamaan kasvojani nostamalla kädet kasvojen eteen.
Tulee aikahyppy ja olenkin taas oma itseni. Tosin edelleen ne huumetyypit nyt vainoo mua ja kuljeskelen jossain helvetin motarikaistalla, missä kaikki kyltit on kiinaksi. Yhtäkkiä päädyn sieltä rekkojen joukosta johki mettää purunradalle, missä kuusien välistä ilmaantuu joku luukku, mistä joku mies pyytää mua sisään. Aattelin ensin, että se on ansa, mutta menin kuitenkin. Päädyn johonkin tosi ahtaaseen ravintolan keittiöön. Touhu epäilyttää mua edelleen, mut pian mun kaveri ilmaantuu sinne jonkin sorttinen pitkä inkkariponcho päällä. Se on kuulemma harjottelussa siellä. No, pilkon sitten keittiössä kaiken näköstä ja pian tulee taas aikahyppy.
Ne tyypit on majottaneet mut johki ravintolan asuntolaan ja etin tietoa siitä huumeliigasta parista tietokirjasta. Lähden taas töihin ja jätän kirjat sängylle. Ku tuun takas ni huomaan, et lakanaan on ilmaantunut sillä välin reikä, mikä on tikattu kiinni ja siellä välissä selvästi on jotain! Puran sen auki (joo yleensä kannan aina ratkojaa mukana) ja aattelin et siel on kuitenkin joku pommi (huumeliigahan halusi siis tappaa mut). Siellä alla on ihan jäätävä kasa sanakirjoja ja tietokirjoja. Päättelykykyni on aukoton: Ne halusivat kostaa ja yrittivät saada aikaiseksi mahdollisimman huonot yöunet!
En yhtään muista miten koko uni päättyi, mut lähdin ainakin taas tarpomaan johki keskelle mettää ja päädyin taas samaan Y-risteykseen motarille ja lähdin ihan lunkisti vaan kävelemään sitä toista haaraa pitkin kohti tuntematonta.
ps. ei näin. ISMO LEIKOLA, ei ILARI.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti