maanantai 10. elokuuta 2015

The Curse of Mondays

Kuuluisa maanantain kirous on nyt sitten saanut hyppysiinsä mutkin:

1. Työvuoro alkoi 4.00, mutta eilisen nappiajoituksen (pari minuuttia ennen heräämistä virkeänä herääminen) sijaan silmät rävähtää auki yöllä 00.18. Jes.

2. Töissä alkaa avaamisaika lähestyä ja menen noutamaan toimiston sekä kassakaapin avaimia turvasäiliöstä, jonka laitoin avautumaan jo heti saavuttuani töihin. Kappas, säiliöhän ei olekaan auki. Toinen yritys. Mukavaa kun kello on jo 4.35 ja säiliön avautumisessa kestää se väh.7 minuuttia ja pesuhallikin on avaamatta, koska se avain on sielä helvetin toosassa. Boksi piippaa. Noh, ei auennut.  Seriously? Are you fucking kidding me? Kaikki mahdolliset laitteet rikki ja nyt sitten piti tämäkin päivä nähdä. Kolmas yritys ja paniikki alkaa jo iskemään. Mitäs hittoa sitten jos tää ei aukeekaan....

3.Pidän rystyset valkoisina turvaboksin kahvaaa siinä asennossa, josta sen pitäisi aueta piipatessaan. PIIP! NONNI!
Fuckfuckfuckedi fuck. Kello on viittä vajaa ja boksi ei vaan avaudu.

4. Soitan esimiehelle ja toivon hartaasti tämän heräävän. Mahtaa muuten olla iloinen tämmösestä 4.45 aamupaniikkipuhelusta.


5. Esimies kertoo uneliaana, että turvaboksiin on olemassa avain lomalla olevan esimiehen vaatelokerossa. No kiva, miksei tämmösiä juttuja oikeasti kerrota, oisin säästyny siltäkin herättämiseltä  - ja paniikilta.


6. Venkslaa venkslaa. Menee mukavasti aikaa siinäkin, että se boksi aukeaa edes avaimella.


7. Saan avaimet ulos ja lähden avaamaan pesuhallia. Luojan kiitos asemaa ei piiritä se sama asiakasmäärä kuin viikonloppuna ennen avaamista.


8. Halli auki ja äkkiä ulkoota vielä ilmakaapista sun muista riippulukot irti. Avain jää kiinni yhteen lukoista eikä irtoa. No tämähän se vasta mukavaa. Onneks saan omilla avaimillani sentään myymälän ovet auki.


9. Vahvasti murtaen englantia puhuva asiakas maksaa tankkauksen ja palaa hetken päästä takaisin kysyen puhunko italiaa. Vastauksen "vähän" annettuani asiakas alkaa selittää auton palauttamisesta. Ymmärrän, mutta yhtäkkiä kaikki sanat häviää "poks" äänen säestyksellä päästä ja sönkkään jotain itaian ja englanninsekaista. Onneksi tyyppi sentään tajusi. Vaikka olinhan mä sen alkuperäisen "vähän" -vastauksenikin antanut espanjaksi. Ehmn.


10. Sokerit leviää lattialle. Niin, eihän niistä meidän sokerimurkuista pitänytkään päästä eroon. Lisääntykööt rauhassa....


11.Jono useita metrejä. Maksamassa oleva nainen huomauttaa, että naisten vessasta on paperi ja käsipyyhe loppu. Meneppä sinne nyt sitä sitten vaihtaa ku parikymmentä ihmistä venaa kassalla.


12. Jono aikalailla ohi ja kahvia ottamassa oleva naisihminen alkaa valittamaan siitä, kuinka naistenvessasta ei pidetä mitään huolta, kuinka siellä on kaikki loppu ja viskoo mua päin servetin, joka ilmeisesti oli toimittanut vessapaperin virkaa. Kuinka ihanaa, kuinka hygieenistä. Onneks hei sentään olit servetin tajunnut ottaa, vaan oliko pönttökin niin täynnä ettet sitten sitä paperia voinut sinne viskoa?!


13. Menen ja vien uuden vessapaperin, Käsipyyherullaa oli kyllä vielä roimasti jäljellä. Samaan aikaan tämä muija avautuu vielä kassalla kolmelle asiakkaalle paskasta vessahuollosta. Toinen asiakkaista kertoo, että aamuisin asemalla ollaan yksin ja ihan ymmärrettävää, ettei jokapaikkaan ehdi. "Ei se minua kiinnosta!!" Jaha.


14. Kebab on loppu. Pulled pork on loppu. Hodarisämpylät on loppu. Eikö siellä listalla oikeasti ole mitään muuta kiinnostavaa kun kaikki tilaa just niitä ruokia, joista joku ainesosa puuttuu.


15. Sormi palaa parillassa. Ja uudelleen kuumassa paniinissa. Auts.


16. Bensamittarit reistaa. Ensimmäisen ja kolmannen näytöt diskoilee ja toisesta ei saa lainkaan tankattua. Woohhhoo.

17. Kappas niin, se aikaviiveboksi tosiaan toimi sitten normaalisti sen avaimella venskslaamisen jälkeen. Oi kun kiva.


18. Valittava työkaveri valittaa taas paniinistaan. Tuu itte sieltä pesuhallista tänne tekee ku mikään ei kelpaa.


19. Kortinlukija reistaa. Voisko täällä joku laite ees toimia joskus, hä? Kylmävetaritkin vielä rikki ja kuukauden aikana on hajalla ollu parillat, astianpesukone, bensamittarit, rasvakeitin, pisuaari, ilmastointi (joka on rikki jo toista kukautta), autopesu. ...jaa, se autopesu on taaskin rikki.

20. Ja mulla on lattiakaivon pesuvuoro. Kuinka sattukaan, että se on just maanantain aamuvuorolaisella. Heheeei, kumihanskat loppu. Lovely.


21. Esimies kertoo, että lottoporukkaa, jota yritettiin mitätöidä ei enää saa mitätöityä edes veikkauksella. 40 € tappiota meille. Hiphei ja onnea kauppiaalle.

22. Roskia viedessä roskapussi hajoo viimemetreillä, jota en tietenkään huomaa ennen kuin oon nostanut sen astiaan. Kaikki vaatteet kaurapuurossa. Hieno päätös hienolle työpäivälle. Sisällä vielä työkaveri kertoo, että jostain parkkipaikalla olevasta autosta on puhkottu renkaat. Ei sentään ollut mun, eipä sillä, että olisi yllättänyt.

23. Meidän kotitaloon vaihdetut uudet lukot on ihan pyllystä. Pusken avainta vimmatusti avaimenreikään jonkun seitsämisen kertaa ennen kuin se suostuu edes kääntymään. Sähkölukko my ass.

24. Kotona odottaa pumpulilla ja muovinpalasilla päällystetty eteisen käytävä.
Wendyn possupehmolelu on siis virallisesti vainaa tai vähintäänkin aivokuollut.



Taidan jatkossa nukkua suosiolla maanantaiden
yli.



Dear mondays:






















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti